Viikonloppuna olimme lapsenlapsen 4-vuotis synttäreillä. Suvussa syntymäpäivät ovat keskittyneet syksyyn. Taitaa olla ainakin kuudet juhlat. Aikuisten synttäreitä ei nyt enää kovin juhlita, mutta lasten juhlat ovat juttu erikseen.Näitä 4-vuotisjuhlia pidettiin kahtena päivänä. Pohjanmaalla osataan juhlia! Päivänsankari ujosteli onnitteluja, katseli pitkin katon rajaa ja oli IHANAN KULTAINEN!

Kun omat aikuiset lapset tapaavat, he muistelevat, mitä tapahtuikaan silloin ja silloin. Äiti pyörittelee päätään, että ihanko totta. Tuota en muistakaan. Hauskoja hassuja juttuja. Kuinka moni asia onkaan unohtunut elämän varrella. Joskus mietin sitä, milloin olen niin vanha, että muistelen itse samoja asioita. Toisaalta jokainenhan meistä varmaan muistaa eri asioita, niitä, mitkä koki joko hyvinä tai pahoina. Äidin osa on ilmeisesti muistaa laiminlyöntinsä, kun on ollut vihainen, liian väsynyt leikkimään. Mutta, itselleen voi ja saa olla armollinen.

Ihan pakko on laittaa päivänsankarin kuva, jotta muutkin näkevät, mistä mummo on kateellinen.